Pimeässä - ei sokkona

Kirjoitin tutkimuksen tekemisestä viimeksi lokakuulla. Olen jatkanut kuluneena vuonna työn ohessa tutkimusaiheeni eli ammattikielisten käsitteiden parissa - niiden jotka niin usein ymmärretään väärin jo oman erikoisalansa sisällä.

Vuoden vaihtuessa ilmestyy ensimmäinen pleomorfismin aineistoa tutkiva, double blind -periaatteella vertaisarvioitu artikkelini (Peltoniemi 2012). Tutkimusaineistona on professori Günther Enderleinin pleomorfismin käsitteistöä (Krämer 2006). Kuvaan ja selvennän artikkelissa muutamaa käsitettä terminologisin keinoin ja kuvioin.

Pleomorfismi on biologian termi ja tarkoittaa monimuotoisuutta, eliölajin esiintymistä eri muodoissa. Enderleinin mukaan alunperin hyödylliset pieneliöt voivat kehittyä tietyissä olosuhteissa bakteereiksi tai sieniksi, jotka vahingoittavat elimistöä (Gesellschaft zur Förderung des Pleomorphismus und Ganzheitsmedizin 2012). Näkemyksen kannattajiin lukeutuu Enderleinin lisäksi muun muassa Bechamp (Grüger 1995).

Pimeässä? Kuva: P. Peltoniemi.

Enderlein tutki elävää verta, lähinnä pimeäkenttämikroskoopilla. Pimeäkenttä-, kuten kirkaskenttämikroskopiassakin verta voidaan tarkastella elävänä, ei siis vain jähmetettynä tai värjättynä näytteenä. Tämä mahdollistaa myös kohteiden muuttumisen tarkastelun.

Enderleinin havaintojen mukaan hyödylliset mikrobit voivat kehittyä veressä eteenpäin, jos elimistö tarjoaa tähän sopivat olosuhteet, toisin sanoen happaman ympäristön. Veri ei siis ole steriiliä, vaan krooniset sairaudet syntyvät sisältäpäin, kehosta. (Enby, Gosch & Sheehan 1998, Bleker 2004.)

Pleomorfismi kyseenalaistaa lääketieteen ja epidemiologian pitkälti monomorfismiin perustuvia näkemyksiä. Monomorfismin mukaan bakteerit voivat lisääntyä vain jakautumalla ja esiintyä vain yhdessä kehitysmuodossa. (Schneider 2001, Krämer 2006.) Siksi niitä vastaan kehitetään mikrobilääkkeitä, joilla taudinaiheuttajat yritetään tappaa.

Näiden ajatusten valossa vuoden pimeimpään aikaan ei välttämättä tarvitse sokkona pelätä taudinaiheuttajien ja influessa-aallon iskevän, vaan katseen voi suunnata kehoon ja sen sisälle: onko lepo, liikunta ja ravitsemus kunnossa vai voisiko niiden eteen tehdä jotain?


Viitteet

Bleker, Maria-M. (2004). Der verkannte Freund oder der unbekannte Feind? Hoya: Semmelweis-Verlag.

Enby, Erik, Peter Gosch & Michael Sheehan (1998). Die revolutionären medizinischen Entdeckungen von Professor Dr. Günther Enderlein. Hoya: Semmelweis-Verlag.

Gesellschaft zur Förderung des Pleomorphismus und Ganzheitsmedizin e.V. (2012). Was ist Pleomorphismus?

Grüger, Wolfgang (1995). Zyklogenie und Symbioselenkung. Grundlagen, Möglichkeiten, Grenzen. Kirchlindach: Ebi-electronic.

Krämer, Elke (2006). Leben und Werk von Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968). Dissertation. Johan Wolfgang Goethe-Universität. Frankfurt am Main: Reichl Verlag.

Peltoniemi, Päivi (2012). Einige Begriffe des Pleomorphismus terminologisch gesehen. Teoksessa: Nissilä, N./Siponkoski, N. (toim.). Kielet liikkeessä, Språk i rörelse, Languages in Motion, Sprachen in Bewegung. VAKKI-symposiumi XXXII, Vaasa 10.-11.2.2012. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut. VAKKI Publications 1. Vaasa: Vaasan yliopisto, 252-263.

 © P. Peltoniemi.